Kirjailija
Tuotanto
    Nuoruustuotanto
       Korean Kirstin poika
    Välivaihe
       Laiva on lastattu
       Vilpitön usko
    Kypsyyskausi
       Jaakob painii enkelin kanssa
       Mustan kukon laulu
       Pyörä
    Myöhäistuotanto
       Matka vuorelle
       Aamu keisarin kaupungissa
Kansitta
Teokset
Lähteet
Info
Haku
Sivukartta
Etusivulle
Tekstinäyte

Reko on muun joukon mukana mennyt alas ruumaan. Ilmeisesti hän olisi päässyt vintturimieheksi, jos olisi halunnut, mutta hän tahtoo kokea ja tehdä työtä sen alkuperäisimmässä ja rehellisimmässä muodossa. Hänellä on kädessä lyhytvartinen koukku, niin kuin muillakin, ja sen avulla kiskotaan ja heitetään propsit pinoihin. Puut ovat vetisiä, raskaita ja liukkaita, ja kun ruuman pohja on saatu peittoon, alkaa jalkoja pahoin livettää. Yksi ja toinen kuupsahtaa nurin ja siinä saa totisesti pitää silmänsä auki, ettei saa propsin iskua päähänsä tahi polveensa. Miehet ovat vauhkoja ja kokemattomia, outo työ on mieluista ja kiihottavaa, koko laiva on kumisevine onkaloineen jotakin suuremmoista ja he rehkivät tunnin ja toistakin holtittomasti ja tarpeettomasti voimiaan kuluttaen. Mutta sitten alkaa alituinen kyykkyileminen ja nosteleminen tuntua kupeissa ja selkärangassa. Jalat jotka alituisesti saavat olla jännityksessä liukkaalla ja epätasaisella pohjalla, alkavat heltyä nilkan ja polvien kohdalta. Siellä ja täällä pysähtyy mies, oikaisten selkäänsä, ja heittää ympärilleen silmäyksiä, joissa on sekä arvostelun että tasaantumisen halua. Mutta ei siinä ole aikaa pitkälti pälyillä. Ponttuumiehet ovat päässeet vauhtiin ja uusi vintturimies oppinut taitonsa. Helvetillisen räminän ja huudon säestämänä keikahtelee yhä uusia, vettä roiskuvia tarakoita laivan pohjalle, missä ne äkkitempauksella hajoavat miesten jalkoihin,. Ja limaisten kourien ja köyristyvien selkien liikkeet jatkuvat katkeamattomana, uuvuttavana, vavahduttavana pakkona.

Takaisin