Kirjailija
Tuotanto
    Nuoruustuotanto
       Korean Kirstin poika
    Välivaihe
       Laiva on lastattu
       Vilpitön usko
    Kypsyyskausi
       Jaakob painii enkelin kanssa
       Mustan kukon laulu
       Pyörä
    Myöhäistuotanto
       Matka vuorelle
       Aamu keisarin kaupungissa
Kansitta
Teokset
Lähteet
Info
Haku
Sivukartta
Etusivulle
Mustan kukon laulu

Musta kukko kiekuu vihlovalla äänellään Pyöreämäen mahtavan maalaistalon pihamaalla. Jemiina-emäntä on talon ja siihen kuuluvien maiden itsevaltainen hallitsija. Sokea Isäntä-Paavo ja Elias-poika sekä alustalaiset ovat omaisuutta rakastavan Jemiinan alistamia. Talon maaomaisuuteen kuuluvan Puronvarren köyhät asukkaat maksavat maatilkuistaan raskasta veroa Jemiinalle. Verot maksetaan tekemällä töitä. Uusi piikatyttö Lyyli miellyttää Jemiina-emäntää. Ahkeraa ja hyväntahtoista tyttöä opetetaan talon tapoihin. Jemiina ei suvaitse poikansa rakastumista Lyyli-piikaan ja hän lähettääkin poikansa kaupunkiin. Lyyli jää Pyöreämäkeen ja yrittää alistua nöyrästi Jemiinan ankaraan komentoon. Seuroissa pastori nuhtelee Jemiinaa julkisesti ahneudesta ja paatuneisuudesta. Jemiina tunnustaa tehneensä syntiä, mutta ylimielisenä ei kadu sitä. Tilaisuudessa pohditaan myös suunnitelmaa Puronvarren asukkaiden omasta laivalaiturista, jota Jemiina on vastustanut. Kotiin palannut Elias ja Lyyli asettuvat kyläläisten puolelle laituriasiassa.

Laajan romaanin kerronta etenee rauhallisesti. Henkilöiden luonne ja keskinäiset suhteet paljastuvat näytelmällisissä kohtauksissa. Jemiina-emännän vallanhimo ja rakkaudettomuus kärjistyvät pastorin Pyöreämäessä pitämissä seuroissa. Mustan kukon kiekuminen enteilee onnettomuutta emännän tahtoa vastustaville: Urulan Mikko hukkuu ja Lyyli ja Elias erotetaan toisistaan. Kukko on kostonhalun ja pahuuden symboli. Muita vertauskuvallisia aiheita ovat uskomus voimaa antavasta lentopihlajasta ja isännän näön paraneminen. Lyyli osoittautuu emäntäänsä voimakkaammaksi, sillä hän pystyy vihankin ympäröimänä rakastamaan. Hyväsydäminen Lyyli jää jopa hoitamaan kuolevaa Jemiinaa tämän ilkeistä teoista huolimatta. Sivuhenkilöt, Elias, uskovainen Enkeli-Asari ja aarteenetsijä Iivari, tukevat ja tarkentavat päähenkilön hahmottamista. Jemiinan esikuvana on ollut Merenmaan tapaama savolaisemäntä, josta tarinoitiin vielä 1960-luvulla.

Ympäristö on Martti Merenmaan savolainen saarimaisema, jota luonnehditaan erämaisen komeaksi. Huuhkavuori ja Rahasaari löytyvät edelleen kirjailijan kesäsaaren Einesalon läheltä. Ajallisesti romaanin tarina sijoittuu viime vuosisadan alkupuolelle. Tapahtumat rajoittuvat "keväisestä kasteenkimalteisesta aamusta" alkutalven jäidenjäätymisen aikaan. Teosta rytmittävät maalaistalossa vuodenkulun mukaan tehtävät työt: perunanistutus, heinänteko, perunannosto ja rukiinpuiminen. Kuvauksiin kyläläisten yhdessä tekemistä perinteisistä maatöistä yhdistetään tunnelmallisia tuokioita luonnon kauneudesta. Hellepäivän polttava auringonpaahde ja heinäpellon huumaavat tuoksut sekä loppusyksyn kohmeus ovat aistittavissa kirjan sivuilta. Ihminen ja luonto ovat yhtä, kuten Lyylin kävellessä lempeänä juhannusyönä metsäpolulla.

Tekstinäyte Mustan kukon laulu
Tekstinäyte

kannen tekijä tuntematon
kannen tekijä tuntematon