Kirjailija
Tuotanto
    Nuoruustuotanto
       Korean Kirstin poika
    Välivaihe
       Laiva on lastattu
       Vilpitön usko
    Kypsyyskausi
       Jaakob painii enkelin kanssa
       Mustan kukon laulu
       Pyörä
    Myöhäistuotanto
       Matka vuorelle
       Aamu keisarin kaupungissa
Kansitta
Teokset
Lähteet
Info
Haku
Sivukartta
Etusivulle
Vilpitön usko

Maalaistalon paimenpoika Jaakko on orpo ja jalkavammainen. Rautatiet muuttavat Jaakon elämän, etenkin veturinkuljettaja Hanellin kohtaaminen tekee häneen vaikutuksen. Jaakko kuuntelee työssään radankorjausporukassa tarkasti vanhempien ja kokeneempien radanrakentajien kertomuksia ja mielipiteitä. Hän etenee työurallaan sepän verstaaseen oppipojaksi. Veturinkuljettaja Hanelli tarjoaa hänelle asunnon ja Jaakko pääsee näin myös Hanellin perheen jäseneksi. Viaton ja luottavainen Jaakko on kiinnostunut kahdesta naisesta: kokeneesta Eevasta ja veturikuljettajan madonnamaisesta tyttärestä Aunesta. Jaakon menestyminen rautateillä synnyttää perättömiä puheita ja väärinkäsityksiä. Lopulta varkaaksi leimattu, alistunut Jaakko määrätään pysäkkimieheksi halkoja hakkaamaan ja aitoja korjaamaan. Juonittelevan ratamestari Kasurin kuolema aiheuttaa tapahtumaketjun, joka muuttaa jälleen Jaakon elämän.

Romaanissa kuvataan nuoren miehen kehittyminen yksinkertaisesta ja osattomasta maalaispojasta rautatie- ja pikkukaupunkiyhteisön jäseneksi. Päähenkilö Jaakolla säilyy luottamus ihmisiin elämän suurissakin koettelemuksissa. Hän ajattelee saaneensa äitinsä perintönä vilpittömän uskon kaikkeen mikä on hyvää ja kaunista. Hän tukeutuu tuohon uskoonsa mahdottomissakin tilanteissa. Romaanin sanoma, joka toistuu useissa Merenmaan teoksissa, onkin se, että oikeus voittaa aina. Simo-rengin Raamatusta lukema "vilpitön usko" löytyy Paavali kirjeestä Timoteukselle. Paavali antaa ohjeita siitä kuinka usko auttaa kärsimyksen ja vainon keskellä (2. Tim.1:5).

Merenmaa kuvaa sekä rautateiden että korjausporukan hierarkiaa ja ihmissuhteita tarkasti. Henkilöhahmot ovat tyypiteltyjä: rehtejä työmiehiä, ajattelijoita, juonittelijoita, laiskureita ja viimeisillä voimillaan työtä tekeviä sairaita. Oikeudenmukainen veturinkuljettaja Hanelli on keksijä, joka katsoo tulevaisuuteen. Tuomiopäivästä saarnaava vanhoillinen seppä Törmä on Hanellin vastakohta. Teoksen ilmestymisen aikaan 1930-luvulla rautatiemiljööt olivat suosittu aihe kaunokirjallisuudessa. Kirjailija kuvailee elävästi rautatieympäristöä. Sepän pajan pimeydessä on erilaisia hajuja ja ääniä. Alkukesän aamu radanvarressa keskellä salomaita kuvataan runollisen herkästi, kunnes "[tupakan] haju lehahtaa outona nenään, se ikäänkuin loukkaa sitä tuoksua, iloa ja raikasta säteilyä, joka kaikkialla elää ja kaikkea ympäröi."

Tekstinäyte Vilpitön usko
Tekstinäyte