Kirjailija
Tuotanto
    Nuoruustuotanto
       Korean Kirstin poika
    Välivaihe
       Laiva on lastattu
       Vilpitön usko
    Kypsyyskausi
       Jaakob painii enkelin kanssa
       Mustan kukon laulu
       Pyörä
    Myöhäistuotanto
       Matka vuorelle
       Aamu keisarin kaupungissa
Kansitta
Teokset
Lähteet
Info
Haku
Sivukartta
Etusivulle
Pyörä

Veerti ja hänen vaimonsa Lillamari elävät köyhinä mutta onnellisina pienessä mökissään. Haaveilevaa Veertiä pidetään tyhjäntoimittajana, vaimonsa "elättivariksena". Veertin mielestä omistaminen on turhuutta ja köyhyys siunausta. Hänen elämänasenteensa on peräisin jo kuolleelta naapurilta Ruuvaliselta. Kyläläisten asenteiden painostamana Lillamari haluaa Veertin tekevän uuden kellarin ja laiturin. Vaatimustaan nuori vaimo tehostaa nukkumalla yönsä yksin aitassa. Veerti tarttuu lapioon ja rautakankeen, mutta työntekoa hidastaa pyörätön kottikärry. Ruuvalinen oli luvannut oman pyöränsä Veertille. Tärkeä kapine kuuluu nyt naapurin talon ja omaisuuden mukana liikemies Luumulle. Veerti ei tahtoisi ottaa ojassa lojuvaa pyörää, koska tekoa saatettaisiin pitää varastamisena. Veerti vastustaa kiusausta, mutta Lillamarin suuttumus saa hänet lopulta taipumaan. Vanha pyörä aiheuttaa tapahtumaketjun, joka päättyy liikemies Luumun ja Harja-Joonaksen sorsastusretkellä kohtalokkaisiin laukauksiin.

Veertiä ja Lillamaria on verrattu sekä Pessiin ja Illusiaan että Aatamiin ja Eevaan. Veertin rakentamaan hiljaiseen idylliin muutoksen tuo vaimo, joka haluaa omaisuutta ja yhteisön arvostusta. Pyörä kasvaa kiusauksen ja vapauden menettämisen vertauskuvaksi. Veerti haluaisi näyttää kaikille, että hänellä on moraalinen oikeus pyörään, vaikka laillista ei olekaan. Pyörään tarttuminen tosin olisi yhteisön arvojen noudattamista eli Veertin olisi luovuttava vapaudestaan ja ryhdyttävä työntekoon. Päähenkilössä on nähty Merenmaan ajatus yksilöllisestä ja eristäytyvästä ihanneihmisestä. Kirjailija pohtii yksilön suhdetta yhteisöön ihanteiden ja arjen välillä olevien ristiriitojen kautta.

Teoksessa on kansansatumaisuutta: kirjailija on laittanut pitkän hongankolistajan Veertin ja pikkuisen pullukan Lillamarin asumaan pieneen somaan taloon, jossa on tilaa "vohlan vuodan verran". Tapahtumien käänteet ovat usein humoristisia kuten kauppias Hulkon liikkeessä käydyt Veertiä koskevat keskustelut ja kiistat. Henkilöhahmoissa on vertauskuvallisuutta, opettaja Teiriä pidetään tuomitsevana omatuntona, vammaista Einaria marttyyrinä ja Harja-Joonasta perisynnin ilmentäjänä. Sauli Uhlgrenin mukaan Merenmaa suunnitteli Pyörästä aluksi näytelmää, mutta päätyi sitten romaanimuotoon. Teos sai myönteistä kritiikkiä, mm. Toini Havu ja V. A. Koskenniemi korostivat erityisesti romaanin taiteellisia ansioita arvioinneissaan.

Tekstinäyte Pyörä
Tekstinäyte

kansi Olavi Vepsäläinen 1955
kansi Olavi Vepsäläinen 1955