Kirjailija
Tuotanto
    Nuoruustuotanto
       Korean Kirstin poika
    Välivaihe
       Laiva on lastattu
       Vilpitön usko
    Kypsyyskausi
       Jaakob painii enkelin kanssa
       Mustan kukon laulu
       Pyörä
    Myöhäistuotanto
       Matka vuorelle
       Aamu keisarin kaupungissa
Kansitta
Teokset
Lähteet
Info
Haku
Sivukartta
Etusivulle
Aamu keisarin kaupungissa

Nuori Viljo matkustaa Kissapotista Pietariin etsimään töitä. Hän pääsee teehuoneen tarjoilijan Ljudmilan vanhempien asuntoon asumaan. Ljudmilan isä on tsaarin uskollinen kannattaja, kun taas tytön rakastettu Juri on vallankumouksellinen. Viljo lumoutuu suurkaupungin vilkkaasta elämästä ja kuulemistaan keskusteluista. Hän työskentelee moskeijan koristemaalarina ja opiskelee samalla toiveammattiaan, maalaustaidetta. Viljon mieltä kiehtoo välillä kaunis Ljudmila, välillä mystinen tataarityttö Gjolnar. Tsaarin luopuessa valtaistuimestaan alkaa sekasorto. Viljon opettaja professori Bogdanov surmataan. Ljudmilan vanhemmat pakenevat kaupungista. Vallankumouksen aate yhdistää lopullisesti Ljudmilan ja Jurin. Viljon etsimä elämä ei löydy Venäjältä: hänen on palattava takaisin Kissapottiin.

Romaanin teksti on monisanaista ja sitä värittävät toistuvasti venäjänkieliset ilmaisut. Henkilöt ja Pietarin kaupunki kuvataan elävästi ja laveasti. Merenmaa maalaa näkymiä äänineen ja hajuineen lukijan eteen. Aistimme hevosrattaiden kolinan, Nevan loiskeen sekä omenoiden, kaalin ja sipulin hajut. Viljo on historiallisen muutoksen silminnäkijä, tarkkailija, joka ei ota osaa tapahtumiin. Hänelle on läheisintä kuvataide ja naiset. Professori Bogdanov esitetään nautiskelijana ja elostelijana, joka haluaa ennen kaikkea pysytellä hengissä. Bogdanov kertoo Viljolle olevansa ajatuksiltaan vallankumouksellinen, mutta silti uskollinen tsaarille. Juria lukuun ottamatta vallankumouksellisia edustavat erilaiset ryhmät kuten roistojoukot, torvisoittokunta, marssijat ja salaperäinen nimi: Lenin.

Merenmaa totesi teoksestaan, että tätä viimeistä kirjaa oli ilo kirjoittaa. Teoksen pohjana ovat kirjailijan nuoruuden kokemukset Pietarista. Hän muunsi elämäkerrallista aineistoaan romaanin muotoon. Hän tutustui uudelleen mm. Dostojevskin tuotantoon päästäkseen vuosikymmenien jälkeen paremmin sisälle venäläiseen ilmapiiriin. Kai Laitinen lausui teosta koskevassa kritiikissään vuonna 1964: "Parasta Merenmaan romaanissa on tsaariaikaisen suurkaupungin ilmapiirin kuvaus: hän ikuistaa askel askeleelta hiipivän rappion, yltyvän elintarvikepulan ja epävarmuuden, ihmisten ristiriitaiset mielipiteet, huhut ja Kerenskin kauden neuvottomuuden".

Tekstinäyte Aamu keisarin kaupungissa
Tekstinäyte

kansi Urpo Huhtanen 1963
kansi Urpo Huhtanen 1963
Pietari Suuren Vaskiratsastajapatsas on edelleen yksi Pietarin kaupungin symboleista.