Kirjailija
Tuotanto
    Nuoruustuotanto
       Korean Kirstin poika
    Välivaihe
       Laiva on lastattu
       Vilpitön usko
    Kypsyyskausi
       Jaakob painii enkelin kanssa
       Mustan kukon laulu
       Pyörä
    Myöhäistuotanto
       Matka vuorelle
       Aamu keisarin kaupungissa
Kansitta
Teokset
Lähteet
Info
Haku
Sivukartta
Etusivulle
Tekstinäyte

Taiteilija, joka lähestyy savea luodakseen siitä kauniisti koristetun ruukun, ei ole luettava niihin ihmisiin, jotka ruumiillisen nälkänsä himossa ja leivän toivossa kuokkivat savea herättääkseen siinä elämää. Hän kyllä herättää tuon maan alku-unestaan, mutta vain siirtääkseen sen uuteen uneen. Mietipäs sitä. Omasta, pimeästä ja muodottomasta unestaan se muuttuu ruukkuihin ja saa selviä muotoja, se saa liittyä ihmisen unelmiin, ihmisen, joka hänkin on maata ja savea. Ihminen koventaa nyt nuo unelmat kivisiksi ja aikaa kestäviksi. Kuvanveistossa ja kaikessa tällaisessa työssä ovat ihmisen sielu ja savi tehneet liiton. Jokaisen ihmisen sielu ei tahdo heti kuoleman jälkeen upota ja haihtua jumalaan, se voi paeta saven turviin ja kivettää itsensä satojen ja tuhansien vuosien ajaksi ja vielä pitemmäksikin. Voipa ajatella niinkin, poikaseni, että unelma, jonka ihminen on ruukkuun kuvannut, elää aina, vaikka ruukku itse hajoaisikin jälleen tomuksi.

Savenvalajan puolustuspuhe Reinolle

Takaisin