Kirjailija
    Kasvu
    Innostus
    Syventyminen
    Vetäytyminen
Tuotanto
Kansitta
Teokset
Lähteet
Info
Haku
Sivukartta
Etusivulle
Kasvu

Talonomistaja, seppämestari Petter Johan Haggrénin ja hänen vaimonsa Margareta Lovisan (os. Miettinen) perheeseen syntyi 9.4.1880 tytär Maria Kustaava. Kotiväki kutsui Mariaa läpi elämän Maijaksi. Tyttöstä nimitettiin leikki-iässä myös Töpsis-Mariksi, koska hän kompastuessaan leikin tiimellyksessä tokaisi: "töpsis!". Maija asui isoisän "Ukko" Haggrenin talossa Etelävuorikadun ja Hämeenkadun (nykyisin Minna Canthin katu ja Käsityökatu) kulmassa tuomiokirkon lähellä. Vilkkaan ja voimakastahtoisen tytön lapsuuteen kuuluivat niin raisut pihaleikit kuin verkkaiset kalamatkat isoisän kanssa. Valistuneen ja hyväntahtoisen Petter-isän heikkoutena olivat alkoholi ja mustasukkaisuus. Reetta-äiti tunnettiin lempeänä ja työteliäänä, hän huolehti lapsista yhdessä isoäidin Maria Sofian kanssa. Isovanhempien pihapiirissä asui myös monenkirjava vuokralaiskaarti.

Haggrénien sisarusparveen kuuluivat Maijan lisäksi esikoinen Juho ja nuorimmaiset Anni, Anton, Alma ja Pekka. Lasten vankat savolaiset sukujuuret tulivat äidiltä ja isoäidiltä. Reetta-äidin Vuorisalon saaressa sijaitsevaan lapsuudenkotiin tehdyillä vierailuilla Maija seurasi innokkaana erityisesti renkien ja piikojen elämää. Sukulaisia tavattiin myös isoäidin Maria Sofian kotipaikassa Ritisenlahdella. Maijan isovanhemmat olivat aikanaan hyvin poikkeuksellisia: he omistivat kirjoja ja niitä luettiin lapsenlapsillekin. Petter Haggrénin perheeseen oli tätä kautta luonnollisesti syntynyt sivistystä arvostava ilmapiiri, johon sisältyi myös ennakkoluuloton suhtautuminen tyttöjen kouluttamiseen.

Kansakoulun käyminen oli harvinaista 1880-luvun Suomessa, mutta onneksi Kuopiossa oli siihen mahdollisuus. Kansakoulun jälkeen Maria jatkoi opintietään Kuopion Suomalaisessa yhteiskoulussa. Opettamisesta haaveillut neitonen piti matemaattisista aineista ja historiasta, hän oli myös hyvä piirtäjä ja ainekirjoittaja. Marian opettaja Vihtori Korpela havaitsi tytön lahjat ja kannusti tätä kirjoittamaan. Koulussa Maria oli myös innokas keskustelija ja Wesa-lehden avustaja. Hän pääsi ylioppilaaksi kuopiolaisesta tyttökoulusta vuonna 1900. Marian sisaruksetkin olivat tiedonhaluisia, ennen pitkää he kaikki muuttivat Kuopiosta opintojen tai työn takia Etelä-Suomeen.

Maria Jotunin kotitalo vuonna 1954 Minna Canthinkadun suunnasta
Maria Jotunin kotitalo vuonna 1954 Minna Canthinkadun suunnasta
Valokuva Otavan arkisto/ kuvaaja Erik Blomberg