Kirjailija
    Kasvu
    Innostus
    Syventyminen
    Vetäytyminen
Tuotanto
Kansitta
Teokset
Lähteet
Info
Haku
Sivukartta
Etusivulle
Vetäytyminen

Maria Jotuniin ja Viljo Tarkiaiseen 1920-luvulla kohdistuneet arvostelut eivät lannistaneet itsetietoista kirjailijaa. Hän vetäytyi kuitenkin julkisesta elämästä, eikä enää halunnut antaa haastatteluja. Maria Jotuni oli vuosien mittaan etääntynyt myös aviomiehestään. Sanotaan, että hänen isältään perimät epäluulon ja mustasukkaisuuden puuskat olisivat olleet syinä avioliiton viilenemiseen. Toisaalta Viljo Tarkiaisesta kerrotaan, että hän oli ollut julma ja itsevaltainen puoliso. Molemmat kirjailijat elivät vahvasti omalle työlleen, joten heitä yhdistävä kirjallisuus saattoi olla ristiriitojen aiheuttaja. Maria Jotuni valitsi tietoisesti yksinäisyyden, jonka pystyivät rikkomaan ainoastaan pojat Jukka ja Tuttu.

Talvisodan sytyttyä lokakuussa 1939 Maria Jotuni muutti Alma-sisaren luokse tämän maatilalle Hyvinkään lähelle. Maria Jotunilla oli jatkuvasti valtava huoli aikuisista pojista ja kotona olevasta aviomiehestä. Pommitusten takia hän uskaltautui Helsinkiin vain harvoin. Ikääntyvän ja terveydeltään heikon kirjailijan elämän turvallisiksi kiinnekohdiksi tulivat koti ja arjen tavat. Hänen ja Viljo Tarkiaisen vaitonaiset päiväkävelyt olivat tuttu näky Töölönlahden rannoilla. Julkisuudessa Maria Jotuni oli viimeisen kerran vuonna 1941, kun hän voitti Näytelmäkirjailijaliiton kilpailussa ensimmäisen palkinnon Klaus, Louhikon herra -näytelmällä.

Avoimesta savolaisneidosta oli kasvanut sotien ja lamavuosien keskellä yksinäinen kirjailija, joka sydän kompassinaan etsi totuutta. Nuoruusaikojen elämänusko oli muuttunut pessimismiksi. Maria Jotuni kirjoitti ahkerasti loppuun saakka. Lähes kaikki 1930- ja 1940 luvuilla kirjoitetut tekstit julkaistiin vasta kirjailijan kuoleman jälkeen. Viimeisten vuosien tuntojaan Maria Jotuni hioi Jäähyväiset -mietelmäkokoelmaan, joka ilmestyi vuonna 1949. Sydämen vajaatoiminnasta kärsinyt kirjailija kuoli syyskuun 30. päivänä vuonna 1943 ja hänet haudattiin hiljaisuudessa Hietaniemen Uudelle hautausmaalle.

Maria Jotuni, 1930-luku?
Maria Jotuni, 1930-luku?
Valokuva Otavan kuva-arkisto, kuvaus Rembrandt