Kirjailija
Tuotanto
    Novellit
       Rakkautta
       Arkielämää
       Tyttö ruusutarhassa
    Näytelmät
       Miehen kylkiluu
       Tohvelisankarin rouva
       Klaus, Louhikon herra
    Aforismit
    Huojuva talo
Kansitta
Teokset
Lähteet
Info
Haku
Sivukartta
Etusivulle
Aforismit

Aforismi-termin alkuperä on kreikankielinen aphorismos eli rajoitettu ilmaus. Aforismi tarkoittaa sanataiteessa ajatelmaa, mietelmää, mietelausetta ja jopa viisautta. Suomenkielinen aforismikirjallisuus syntyi vasta 1910-luvulla, V.A. Koskenniemi (1885-1962) ja Juhani Siljo (1888-1918) olivat tuolloin nimekkäimpiä mietelmien laatijoita. Maria Jotuni liittyi ensimmäisenä naisena parikymmentä vuotta myöhemmin heidän seuraansa. Jotunin aforismien esikoiskokoelma Avonainen lipas antoi nimen koko aforismiteosten sarjalle. Kaksi ensimmäistä kokoelmaa, Avonainen lipas ja Vaeltaja, oli tarkoitettu lahjoiksi Viljo Tarkiaiselle. Aviomiehelle ne olivatkin olleet erittäin mieluisia. Kolmas kokoelma Jäähyväiset painettiin Jotunin kuoleman jälkeen vuonna 1949.

Maria Jotunin aforismit ovat usein pitkiä. Tekijää etsimässä -aforismissa on peräti seitsemän kappaletta ja 76 riviä. Lyhyimpiä lienee yhden lauseen mittainen "Et ole koskaan valmis." Aforismeissaan Jotuni käyttää paljon toistoa, joka kuuluu lajin perinteisiin tyylikeinoihin. Hänen dramaatikon taustansa vaikutus näkyy siinä, että aforismeissa on keskustelumaista toisen henkilön tai oman itsensä puhuttelua. Jotuni saattaa nimetä mietelmänsä kohteen, kuten Kirjailijalle, Ystäville ja Ihmisvihaajalle. Suomalaisessa aforistiikassa harvinaista tapaa on Jotunia ennen käyttänyt mm. Wolfgang von Goethe. Aforismeissaan Jotuni esittää usein oivalluksen sisältävän ristiriitaisen väitteen eli paradoksin.

Maria Jotunin kristallisoituneissa ja humaaneissa aforismeissa näyttäytyy elämä kaikkinensa. Ajatukset keskittyvät voimakkaasti yksinäisyyteen ja kaipaukseen, rohkeus ja usko tulevaan ovat myös läsnä. Jotunin ihmisen tulee olla rehellinen, oppia kokemastaan ja nauttia elämästä vastoinkäymisineen. Mietelmien hyvin avomieliset ja seesteiset elämänohjeet käsittelevät koko Jotunin tuotannon keskeisiä teemoja: ihmisyyttä, vapautta ja rakkautta. Minämuotoiset aforismit houkuttelevat omaelämäkerralliseen tulkintaan. Varsinkin Jäähyväiset-kokoelmassa on vahvaa kuolemaa lähestyvän kirjailijan elämäntilityksen ja -pettymyksenkin tuntua. Kirjailijan itsensä mukaan "Mietelmien ei tarvitse olla ajattelua. Ne voivat olla itseviihdyttelyä. Siis jatkoa kehtolauluille vain."

Tekstinäytteitä aforismeista
Tekstinäyte

Kansi Seppo Polameri 1984
Kansi Seppo Polameri 1984