Kirjailija
Tuotanto
    Novellit
       Rakkautta
       Arkielämää
       Tyttö ruusutarhassa
    Näytelmät
       Miehen kylkiluu
       Tohvelisankarin rouva
       Klaus, Louhikon herra
    Aforismit
    Huojuva talo
Kansitta
Teokset
Lähteet
Info
Haku
Sivukartta
Etusivulle
Klaus, Louhikon herra

Maria Jotuni sai ensimmäisen palkinnon Klaus Louhikon herra -näytelmästään Suomen Näytelmäkirjailijaliiton kilpailussa vuonna 1941. Talvisodan vuosien vaikutus heijastuu teoksen elämänkatsomuksellisiin pohdintoihin. Jotuni lainasi aiheen Kantelettareen tallennetusta Elinan surma -kansanballadista. Gustav von Numersin (1848-1913) dramatisoima Elinan surma -näytelmä tarjosi lisää lähtökohtia teemojen ja historiallisen ajankuvan kehittelylle. Jotunin tarkoituksena ei ollut kuitenkaan historiallisen draaman luominen. Irmeli Niemen mukaan Klaus Louhikon herra -näytelmän perustana oli tuolloin vielä julkaisematon Huojuva talo -romaanin käsikirjoitus. Kirjailija etäännytti romaanin käsikirjoituksessa olleet draamalliset ainekset ja asetti ne laajempaan yhteyteen näytelmässään.

Klaus Louhikkolainen, kartanon herra hallitsee tiukalla kädellä niin perhettään kuin kansaansa. Hänen kerrotaan tappaneen ensimmäisen vaimonsa Elinan. Vanhin poika Arvi on joutunut lähtemään kodistaan isänsä vihan takia. Klausin vaimo Kirsti haluaa perheensä selviytyvän miehensä mielipuolisuudesta huolimatta. Hän hillitsee Klausin purkauksia ja sovittelee perheen ristiriitoja. Raivostunut Klaus jättää kartanonsa jälleen kerran. Palattuaan hän kaupittelee tyttäriään rahan- ja kostonhimossaan tallinnalaisten porvareiden puolisoiksi. Salajuoni epäonnistuu, kun Tuomas-poika estää Kaarinan ja Lauran ryöstämisen. Kaupan epäonnistuminen ja Arvin saapuminen kotiin vuosien poissaolon jälkeen saa Klausin kiihtymään entisestään. Hääjuhlien päätteeksi esitetty pilanäytelmä paljastaa Klausin harmiksi, että hänen ja uskotun palvelijattaren Eljaanan lapsen henki on säästetty käskyistä huolimatta. Klausin mielipuolinen peruuttamaton ratkaisu surmaa myös viattoman lapsen.

Näytelmä on ajaton perhetragedia, jossa vastakkain ovat mennyt ja tuleva aika. Klaus edustaa väistyvää itsekästä elämänasennetta, jonka yli kohoaa Kirstin perhettä ja yhteisöllisyyden merkitystä arvostava maailmankatsomus. Petollisuus ja salaiset häpeäntunnot kahlitsevat luonteeltaan heikkoa ja ahdistunutta Klaus Louhikkolaista. Menneisyytensä vankina hänen ainoa ratkaisunsa on taistella muutosta vastaan. Maria Jotuni tuomitsee Klausin hahmon kautta joidenkin aikalaiskirjailijoiden suosiman Nietzschen yli-ihmisopin. Kirstin hahmo edustaa naisia jotka ottavat elämän ja avioliiton tuomat kärsimykset vastaan opetuksina. Kirjallisuudentutkija Liisa Hakola luonnehtiikin Kirstiä hyvyyden ja uhrautumisen ansaan jääneeksi naiseksi. Kartanon valtiaissa on helppo havaita rinnakkaisuus Huojuvan talo -romaanin hirviömäiseen Eero Markkuun ja tämän alistuvaan vaimoon Leaan.

Tekstinäyte Klaus Louhikon herra
Tekstinäyte

Klaus, Louhikon herra 1960
Klaus, Louhikon herra 1960
Klausin kehräävinä tyttärinä Marja-Liisa Nisula Kaarina, Riitta Hämäläinen Anna ja Auli Poutiainen Martta
Valokuva Kuopion kaupunginteatteri, kuvaaja Reino Turhanen