Kirjailija
Tuotanto
Kansitta
Teokset
Lähteet
Info
Haku
Sivukartta
Etusivulle
Tuotanto

Maria Jotunista kehittyi monipuolinen kirjoittaja jo opiskeluvuosinaan, hänen kertomuksiaan ja kirja- arvostelujaan ilmestyi sanomalehdissä. Jotuni tunnetaan kuitenkin parhaiten näytelmistään ja novelleistaan. Häneltä on ilmestynyt myös pari romaania ja kolme mietelmäkirjaa. Hänen tuotantonsa alkaa kahdella tiiviillä ja keskitetyllä novellikokoelmalla. Harkitulla muodon valinnalla on ollut vaikutuksensa suomalaisen modernin proosailmaisun kehitykseen. Sama pelkistys jatkuu Maria Jotunin varhaisissa näytelmissä kuten Vanhassa kodissa ja Miehen kylkiluussa. Äärimmäisen niukka muoto väistyy Jotunin myöhemmässä tuotannossa, mutta palaa takaisin mietelmissä. Merkittävä osa Maria Jotunin tuotannosta julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen, runsaasti kiinnostusta herättänyt Huojuva talo -romaani vasta vuonna 1963. Postuumisti ilmestyivät myös Neekeri tulee -lastennäytelmä sekä Äiti ja poika -mietekirja.

Ihmisen sisäinen maailma kiehtoi Maria Jotunin mielikuvitusta loputtomiin. Hän pohti rakkautta ja vapautta, oikeaa ja väärää naisen elämän ja siihen liittyvien sovittamattomien ristiriitojen kautta. Kai Laitisen mukaan Maria Jotuni toi yhteiskunnalliset epäkohdat esille yksilön moraalisten ongelmien avulla. Jotuni arvosteli ihmistä vääränlaisten ihanteiden luomisesta ja samalla itse elämää, mutta ei niinkään yhteiskunnallisia oloja. Kirjailijan teoksissa ihmisen arki ja haaveet eivät juuri koskaan kohdanneet. Taitavasti laadittujen hersyvien novellien ja näytelmien huumori ei ollut itsetarkoitus vaan tehokeino. Piikikäs huumori kätki merkitystasoja, joiden havaitseminen vaati tarkkaa lukemista. On sanottu, että valitettavasti Maria Jotunin aikalaisille ei vielä ollut kehittynyt riittävää ‘lukutaitoa’ näiden merkitysten löytämiseen.

Maria Jotunia on luonnehdittu tyylillisesti sekä realismin, impressionismin että ekspressionismin edustajaksi. Hän luki paljon ja oli perillä aikansa kirjallisista virtauksista. Norjalaisen Knut Hamsunin (1859-1952) sisäisten tuntojen tulkinnat ja itävaltalaisen Peter Altenbergin (1859-1919) ekstraktit (=uutokset) olivat tehneet häneen vaikutuksen. Jotuni käänsi suomeksi tanskalaisen Karin MichaŽlisin (1872-1950) päiväkirja- ja kirjemuotoisia avioliittokuvauksia. Hän sai MichaŽlisin teksteistä virikkeitä omien aiheidensa ja rakenteidensa kehittämiselle. Kuopiolaisen "taistelevan realistin" ja naisasianaisen Minna Canthin (1844-1897) ja Maria Jotunin ei tiedetä tavanneen toisiaan. Canthin merkitys tienraivaajana 1900-luvun alussa kirjailijauransa aloittaneille naisille on huomattava. Maria Jotuni ei kuitenkaan omaksunut Minna Canthin radikalismia, vaan keskittyi Irmelin Niemen sanoin "ihmiseen hyvässä ja pahassa".

Maria Jotunin muotokuva vuodelta 1908
Maria Jotunin muotokuva vuodelta 1908
Valokuva Otavan kuva-arkisto, kuvaus Atelier Nyblin