Kirjailija
Tuotanto
Kansitta
Teokset
Lähteet
Info
Haku
Sivukartta
Etusivulle
Katkelma keskeneräisestä käsikirjoituksesta

Katkelma keskeneräisestä käsikirjoituksesta
Jorma Korpela kirjoitti teoksensa ensiksi pariin kertaan käsin erilaisiin vihkoihin ja paperiarkeille, tarpeen tullen hän käytti vaikka käytettyjen lomakkeiden kääntöpuolta. Jorma Korpelan vaimo Toini Korpela toimi useimmiten lopullisen version konekirjoittajana.

- Maalatkaa tauluja. Jospa se auttaisi. Jospa elämä silloin olisi niin kuin pitääkin.
- Sitähän minä olen yrittänyt. Mutta ei vain oikein ota tullakseen sellaista jälkeä kuin mihin pyrkii. Ei se ole helppoa.
- Ei kai. Taitaa olla raskasta olla taiteilija.
- Niin se on.
- Kun ei ole vallan helppoa olla tavallinenkaan ihminen.
- Eikö? Miten niin? Mistä
[jatkuu] te nyt tuon saitte?
- Tuli vain mieleeni.
- Ei taida olla teidänkään elämänne sellaista kuin pitäisi, Erkki sanoi.
- Saisihan tuo olla joskus toisenkinlaista.
- Minkälaista?
- Erilaista kuin tämä tavallinen.
- Te kaipaatte pois täältä. Ei se ihme olekaan. Minä jo ajattelin silloin kun teidät ensimmäisen kerran näin, että miten tuollainen tyttö voi viihtyä täällä. Tämähän on kuin rangaistussiirtola. Te kuulutte aivan toisenlaiseen ympäristöön.
- Miten niin? Kyllä minä kuulun tänne. Ihmiset ovat täällä mukavia. Ystävällisiä. Mutta saisi sattua jotakin, tyttö sanoi. Ja hetken vaitiolon jälkeen hän lisäsi: Eipä silti, on minulle tähän ikään jotakin jo ehtinyt tapahtuakin.

Tekstinäyte on keskeneräiseksi jääneestä teoksesta, jota Korpela kirjoitti jo ennen Tunnustus-romaania. Osa käsikirjoituksesta on julkaistu Parnassossa vuonna 1964 nimellä Pirkko. Edellä olevassa tekstikatkelmassa kuvataan taiteilija Erkki Valliuksen ja kahvilaneidin Pirkon ensitapaamista.

 

Takaisin