Kirjailija
    1910-1929
    1929-1942
    1942-1952
    1952-1964
Tuotanto
Kansitta
Teokset
Lähteet
Info
Haku
Sivukartta
Etusivulle
1929-1942

Jorma Korpela pääsi ylioppilaaksi vuonna 1929. Samana syksynä hän aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Hänen pääaineensa oli suomen kieli ja sivuaineensa kotimainen kirjallisuus, johon hän perehtyi mm. professori Viljo Tarkiaisen johdolla. Itämerensuomalaisten kielten opiskelu vei Korpelan vuonna 1930 opintomatkalle Tarttoon, Viroon. Hän matkusti sinne uudestaan stipendiaattina vuonna 1934 ja ystävystyi kahden virolaisen lyyrikon Gustav Suitsin (1883-1956) ja Henrik Visnapuun (1889-1951) kanssa. Jorma Korpelan kiinnostus kirjallisuuteen tuki hänen jo varhain päättämäänsä äidinkielenopettajan uran valintaa. Korpela valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1934. Koulumaailman vaatiman opetusharjoittelun hän suoritti Helsingin normaalilyseossa.

Keskisuomalaisen osakunnan toiminta oli tärkeää sosiaaliselle ja toimeliaalle Jorma Korpelalle. Osakuntalaisten kotiseutukiertueet soivat hänelle mahdollisuuden vierailla laajalti tutuissa maakunnan maisemissa. Paikoista rakkain oli Toivakka, minne hän palasi aina mielellään. Innokkaana urheilumiehenä Korpela oli perustamassa Toivakan Rivakka -urheiluseuraa vuoden 1930-luvun alkupuolella. Paikalliselle nuorisoseuralle laatimansa Herra Eemeli-hupailun hän sekä ohjasi että näytteli. Nuorta Jorma Korpelaa viehätti kirjallisuuden lajeista eniten draama. Vaikka Suomessa elettiin pahinta pula-aikaa, vähävarainen opiskelija kävi katsomassa Kansallisteatterin piippuhyllyllä lähes kaikki ensi-iltaesitykset. Korpelan harrastukset loivat vankan pohjan hänen kirjalliselle kehitykselleen.

Jorma Korpela valmistui asepalveluksensa päätteeksi elokuussa 1936 Haminan reserviupseerikoulusta. Hän opetti samana syksynä tutussa Jyväskylän lyseossa. Korpela menetti molemmat vanhempansa lyhyen ajan sisällä: rovastin arvon saaneen isänsä vuonna 1936 ja Emma-äitinsä vuonna 1938. Muutoksien sarja jatkui kun hänet valittiin äidinkielen lehtoriksi Kuopion yhteiskouluun. Kaupungissa asunut sisko Katri Korpela jakoi pienen huoneistonsa Jorman kanssa. Emma-äiti oli toivonut Katri-tyttären huolehtivan ‘pikkuveljestään’. Useiden miesopettajien tapaan myös Korpela joutui keskeyttämään työnsä kun hänen oli lähdettävä rintamalle vuonna 1939. Vänrikki Korpela osallistui talvisodan taisteluihin mm. Nurmijärvellä, Muolaalla, Muuransuolla, ja Karisalmella. Hänet ylennettiin luutnantiksi jatkosodassa lokakuussa 1941.

Korporatsioon Sakalan vieraana 18.11.1930 Tarton yliopistossa
Korporatsioon Sakalan vieraana 18.11.1930 Tarton yliopistossa
Jorma Korpela osakuntalaisten ympäröimänä toiseksi ylimmässä rivissä 7. vasemmalta
Valokuva Kuopion kaupunginkirjasto, lahjoittanut Toini Korpela

Jorma Korpela osallistui Suojeluskunnan toimintaan Kuopiossa 1930-luvun lopulla
Jorma Korpela osallistui Suojeluskunnan toimintaan Kuopiossa 1930-luvun lopulla
Vänrikki Korpela ylärivissä 1. oikealta
Valokuva Kuopion kaupunginkirjasto, lahjoittanut Toini Korpela