Kirjailija
    1910-1929
    1929-1942
    1942-1952
    1952-1964
Tuotanto
Kansitta
Teokset
Lähteet
Info
Haku
Sivukartta
Etusivulle
1952-1964

Korpelan perhe muutti vuonna 1953 mieluisaan asuntoon kasarmialueen lähelle Hatsalankadulle. Kodin lisäksi Jorma Korpelan merkittävä tukikohta oli Siilinjärven Pöljälle omin käsin rakennettu kesämökki. Korpelan Pitkänsyrjäksi nimittämä mökki antoi vuodesta 1955 alkaen kirjailijalle keskittymisrauhan. Paikka oli valittu tietoisesti vaikeasti saavutettavaksi, sillä Jorma Korpela ei kaivannut kyläilyä tai seurustelua. Valpuri-tyttären kanssa vietetyt yhteiset pitkät kesälomat kuluivat Korpelalta lepäillen, uiden, kalastaen ja kirjoittaen. Urheilumiehenä hänen oli tosin joskus pakko lähteä kaupunkiin katsomaan jalkapallo-ottelua. Mieleistä ajanviettoa oli myös virsien laulaminen tyttären ja tämän serkun Dorritin kanssa.

Toini Korpelalla oli oman uran ja kodinhoidon lisäksi merkittävä tehtävä kirjailijamiehensä avustajana. Hän kirjoitti puhtaaksi suurimman osan miehensä romaanikäsikirjoituksista. Aviomiehen kärsiessä kovista päänsäryistä Toini Korpela luki ääneen niin kirjallisuuden klassikoita kuin korjattavia kouluaineitakin. Jorma Korpela saattoi kysyä joskus vaimonsa mielipidettä teksteistä, vaikka ei oikeastaan odottanutkaan vastausta. "Tohtori Finckelman, Ihmiskurjan kertomus" -teos ilmestyi vuonna 1952. Kirjan tulkinnat masensivat Korpelaa niin että hän eristäytyi yhä enemmän. Kului kahdeksan vuotta ennen kuin seuraava teos Tunnustus ilmestyi. Kutsu Tasavallan presidentin Itsenäisyyspäiväjuhliin vuonna 1960 merkitsi tunnustusta Jorma Korpelan kirjailijanuralle. Työtoverit yhteiskoulussa eivät pitäneet kutsua edes mainitsemisen arvoisena ja heidän suhtautumisensa Korpelan teoksiin ja kirjoittamiseen oli samankaltainen.

Jorma Korpela toimi vuonna 1960 perustetussa maakunnallisessa kirjallisuusseurassa Vestäjät r.y.:ssä. Hänet muistetaan tarkkailijana, joka tarvittaessa myös esitti mielipiteensä. Kirjailija seurasi myös maailmanpolitiikkaa, mm. Unkarin kansannousua ja Algerian itsenäistymistä. Korpela tutkiskeli kansainvälisiä tapahtumia sekä lehdistä että kirjoista ja löysi niistä sopivia kouluaineen aiheitakin. Harvat ulkomaanmatkansa Jorma Korpela suuntasi Viroon ja Itävaltaan. Kirjallisuusmatineoihin ja -kiertueille osallistunutta Korpelaa kiitettiin hyväksi esiintyjäksi ja puhujaksi. 53-vuotiaan Jorma Korpelan sydän pysähtyi 16.4.1964 kun hän oli kävelemässä kohti koulua ja alkavaa työpäivää. Neljäs romaani Kenttävartio oli ehtinyt jo valmistua ja se julkaistiin kirjailijan kuoleman jälkeen.

Tasavallan presidentin Itsenäisyyspäiväjuhlissa 6.12.1960
Tasavallan presidentin Itsenäisyyspäiväjuhlissa 6.12.1960
Valokuva Kuopion kaupunginkirjasto, lahjoittanut Toini Korpela