Kirjailija
Tuotanto
Kansitta
    Dramatisointi
    Opettajana
Teokset
Lähteet
Info
Haku
Sivukartta
Etusivulle
Opettajana

Jorma Korpelan ystävä, Simo Puupponen eli Aapeli kertoi pakinassaan Lehtorin valkolilja eräästä suomenkielenlehtorista, jota hänellä on aihetta epäillä ystäväkseen: "Mies on kaikin puolin jämerä ja toisinaan jopa jyrkkäotteinenkin, enkä vielä kertaakaan kymmenkunta vuotta kestäneen tuttavuutemme aikana ole havainnut hänessä minkäänlaisia hempeämielisyyden oireita."

Useista Jorma Korpelan oppilaista tuli myös kirjoittajia ja kirjailijoita. Entiset Kuopion yhteiskoululaiset kertovat arvostamastaan opettajakirjailijasta:

Kirjailija Elina Karjalainen: "Jorma Korpela avasi ovia kirjallisuuteen ennakkoluulottomasti ja estottomasti. Hänen kriittinen korkeakoulunsa toimi. Hän sanoi, ettei kaikki kirjoitettu ja kansien väliin pantu ole välttämättä hyvää. Hämmentävä oivallus nuorelle kirjoittajalle, joka lapsellisesti uskoi, että jokainen kirjaksi asti siinnyt teksti oli arvokas ja hyvä."

Kirjailija Pekka Kejonen: " Tätä mustavalkoista hyvä - paha asetelmaa vastaan tuntunee oudolta jos sanon että Korpelalta, ja juuri häneltä opin seikan joka ei ole voinut olla vaikuttamatta kaikkeen kirjoittamaani, sen että elämä ei voittopuolisesti ole tragediaa jos ei komediakaan. Onpahan vain elettäväksemme annettu asia. Kenelle siitä tilimme teemme, kenelle vastuussa olemme, ei ole ainoa kysymys jonka Jorma Korpela mieleeni jätti. Ei ainoa mutta tärkeä, tärkein."

Professori Kai Laitinen: "Hän ilmaantui kouluun hermojärkytyksestään vielä toipuvana, hiukan epävarmana, joka tapauksessa niin siviilimäisen rentona, että oli aluksi vaikea uskoa häntä Suomen armeijan luutnantiksi, vaikka univormu toista todisti. Pian kävi ilmi, että hän oli poikkeuksellinen opettaja: epämuodollinen, epäsovinnainen, toverillinen, silti tarvittaessa tiukka."

Rehtori Anna-Maija Nenonen: "Kirjoittamisen opettajana Korpela oli vertaansa vailla. Hän ohjasi jokaisen omaa tyyliä, mutta opetti, että ylioppilasaine tehdään näin. Ohjaajana hän oli ymmärtävä, mutta samalla säälimättömän ankara ja tiukka. Ainekirjoitustaito ei hänestä toki ollut ihmisyyden mitta, mutta suoraan hän sanoi, että kirjoitustaito on älykkyyden mitta - ja nauroi päälle."

Päätoimittaja Sakari Virkkunen: "Korpela oli samalla kertaa läheinen ja kunnioittava. Hän teititteli toisluokkalaisiakin ja sanoi tyttöjä neideiksi. Hän teki sen rennosti, usein istuen opettajanpöydän kulmalla tai asianomaisen neidin pöydän kulmalla. Suomen kielestä tuli koulun muotiaine. Sitten alkoi sota. Korpelan komppania joutui vaikeaan paikkaan. se oli hänelle kohtuuttoman raskas kokemus."

Aineenotsikoita
Aineenotsikoita