Kirjailija
    1918-1936
    1937-1954
    1955-1979
Tuotanto
Kansitta
Teokset
Lähteet
Info
Haku
Sivukartta
Etusivulle
1918-1936

Lauri Leskinen syntyi 21. päivänä tammikuuta 1918 Rajalan talossa syrjäisessä Lapinsalon kylässä. Perhepiirissä pojan kutsumanimeksi tuli Lassi, myöhemmin nimi vakiintui lähinnä kiuruvetisten käyttöön. Lassin vanhemmat olivat pienviljelijä Juho Alfred Leskinen ja hänen puolisonsa Anna Juljaana (os. Pekkala). Juho-isän suku oli kotoisin Pohjanmaan Pyhäjärveltä, mutta savolaistunut jo aikaa sitten. Kiuruveden kuntaan kuuluva Lapinsalo oli vanhaa herännäisaluetta. Usko kuului yhdeksänlapsisen perheen jokaiseen arkipäivään. Ahkera kirkossa ja seuroissa käyminen oli olennainen osa herännäistä perinnettä. Leikkisäksi luonnehdittu Juho-isä ja vakavahko Anna-äiti eivät kuitenkaan olleet ahdasmielisiä uskossaan.

Anna-äiti oli kiinnostunut kirjoista ja hän luki iltaisin lapsille mm. Aleksis Kiven Seitsemää veljestä ja Juhani Ahon romaania Kevät ja takatalvi. Lassi-poika oli varmaankin tutkiskellut kirjoja etukäteen, sillä hän huomasi heti, että äiti sivuutti ääneen lukiessaan kaikki kirosanat. Uudempaan kirjallisuuteen ja etenkin runouteen Lassi tutustui Jonne-serkkunsa välityksellä. Jonnesta eli Janne Aapeli Piiposta, (1814-1985) tuli kansakoulunopettaja ja kirjailija kuten Lassistakin. Lapinsalon pojilla oli kansakouluaikoihin oma isänmaallis-uskonnollinen lehti Nuotio eli Aittoviidan poikain äänenkannattaja, jonka päätoimittajana toimi Lassi. Käsintehdyssä lehdessä oli runoja, kertomuksia ja piirustuksia, joskus jopa urheilu-uutisia..

Pientilallisen lapsena työnteko oli Lassille tuttua korvenraivausta myöten. Veljiensä ja kavereidensa kanssa Lauri ehti silti harrastaa erilaisia urheilulajeja kuten hiihtämistä ja juoksua. Lapinsalolaisten kansakouluopetusta leimasi uskonto, sillä myös opettaja Hynninen oli herännäinen. Jokainen Leskisen perheen lapsista kävi kansakoulun lisäksi ainakin yhden talvikauden Lapinlahdella Portaanpään herännäisten kansanopistoa. Kunnianhimoiselle ja määrätietoiselle Lauri Leskiselle pelkkä kansanopisto ei riittänyt. Syrjäseudun nuorukaiselle opintojen jatkaminen ei kuitenkaan ollut ongelmatonta. Lauri Leskinen löysi ratkaisun kansakoulunopettajan ammatista, ja hän hakeutuikin Kajaanin seminaariin vuonna 1936.

Leskisen perhe 1920-luvun alussa
Leskisen perhe 1920-luvun alussa

Lauri Leskinen
Lauri Leskinen