Kirjailija
    1918-1936
    1937-1954
    1955-1979
Tuotanto
Kansitta
Teokset
Lähteet
Info
Haku
Sivukartta
Etusivulle
1937-1954

Seminaariaika Kajaanissa antoi Lauri Leskiselle opiskelun lisäksi mahdollisuuden erilaisiin harrastuksiin. Hänen tekemänsä pilapiirrokset huvittivat opiskelutovereita ja piirtäminen olikin aluksi tärkeämpää kuin kirjoittaminen. Kirjallisuuden saralle Leskisen vei lopullisesti voitto toverikunnan lehden Kontin novellikilpailussa vuonna 1941. Lauri Leskinen oli aktiivisesti mukana seminaarilaisten teatterikerhossa, lisäksi hän toimi satunnaisesti avustajana Kajaanin teatterissa ”toisena miehenä vasemmalta”. Sotavuodet keskeyttivät opiskelun. Yliluutnantiksi yltänyt Leskinen palveli sodanaikana Uhtuan ja Porajärven suunnalla sekä Santahaminan koulutuskeskuksessa pataljoonan adjutanttina. Seminaariin Lauri Leskinen palasi vielä vuodeksi ja valmistui kansakoulun opettajaksi vuonna 1943.

Lauri Leskinen oli tutustunut vuonna 1939 kajaanilaisen valokuvausliikkeen myyjättäreen Sanni Kyllikki Keräseen. Nuoret kihlautuivat kun Lauri Leskisen lähti vuonna 1944 opettajaksi Närpiön Rangsbyn kansakoululle, avioliiton he solmivat vuonna 1945. Sen ensimmäiset vuodet Lauri Leskinen toimi opettajana Pyhäjärvellä, paikkakunnalla mistä hänen isänsä suku oli lähtöisin. Seuraava työpaikka olikin Kiuruveden Luupuvedellä, missä syntyi Lauri Leskisen ensimmäinen romaani ”Ehtoona sitten raukee turhaan…” sekä kaksi seuraavaa teosta. Kansakoululta oli Leskisen lapsuudenkotiin vain reilun kymmenen kilometrin matka.

Lauri Leskisellä oli vahva kutsumus työhönsä, se ulottui opettamisen lisäksi sekä koulun kerhotoimintaan että nuorisoseuratyöhön. Leskiset jakoivat suosikkiharrastuksensa seuranäyttämötoiminnan: mies ohjasi ja vaimo näytteli. He keräsivät nuorisoseura- ja näyttämötyössä kertyneen aineistonsa Iltamakirjaksi, joka sisälsi ohjeita tilaisuuksien järjestäjille. Elämä muuttui kun Leskiset saivat vuonna 1952 kasvattipojaksi kolmevuotiaan Riston. Lauri Leskisen kirjailijan työ alkoi vaatia yhä enemmän matkustamista ja kokouksiin osallistumista. Leskiset päättivät hakeutua kaupunkiympäristöön. Lähtemispäätökseen vaikuttivat myös Luupuveden kansakoulun kylmät ja alkeelliset asuintilat. Kahdeksan työntäyteistä, mutta antoisaa vuotta Kiuruveden koulumaailmassa olivat ohi.

Kajaanin seminaarissa 1938
Kajaanin seminaarissa 1938

Elämää Niskalassa 1940-luvun loppupuolella
Elämää Niskalassa 1940-luvun loppupuolella