Kirjailija
Tuotanto
    Proosa
    Näytelmät
       Läpikäytävä
       Kunniakuja
       Uudesta luotava maa
       Minna
Kansitta
Teokset
Lähteet
Info
Haku
Sivukartta
Etusivulle
Uudesta luotava maa

Lauri Leskisen Uudesta luotava maa -näytelmän nimi on peräisin Ilmari Kiannon vuonna 1911 sanoittamasta Nälkämaan laulusta eli Korpi-Kainuun marssista: "Kainuhun kansa, ah, arpasi lyö! Missä on ryhtisi, kunnia, työ? Meidän on uudesta luotava maa! Raukat vain menköhöt merten taa!” Alkuperäisen suunnitelmansa mukaan Leskinen aikoi kertoa kymmenen vuoden pituisesta sodan jälkeisestä jaksosta. Tapahtumien oli tarkoitus sijoittua kaupunkiympäristöön, Lauri Leskisen ja näytelmän dramaturgin Paavo Liskin yhteistyönä miljöö muuttui kuitenkin maaseuduksi. Kuvaus karjalaissiirtolaisten kohtaloista ja maaltamuutosta ulottui lopulta vuoden 1944 syksystä lähes kolmen vuosikymmenen päähän 1970 luvun alkuun. Uudesta luotava maa on Lauri Leskisen ensimmäinen näytelmä, jonka muoto on avoin: toiminta vaihtaa paikkaa, aikaa ja tasoa.

Sota on päättynyt. Pohjoissavolaisessa maalaiskylässä alkaa siirtolaisten ja rintamamiesten asuttaminen. Kylän asukkaat joutuvat luovuttamaan maata eri kulttuuria edustaville karjalaissiirtolaisille sekä muualta tulleille rintamajermuille. Alun katkeruuden ja kateuden kauden jälkeen tulokkaat ja kyläläiset sopeutuvat toistensa tapoihin. Syntyy ”seka-avioliittoja”, yhteisiä harrastuksia ja yhdistyksiä. Kyläläisten maatilat ovat pieniä, siirtolaisten vielä pienempiä. Usko maanviljelyyn, korven raivaamiseen ja uudisrakentamiseen on kuitenkin vahva kunnes huomataan, että maa ei enää elätäkään ihmisiä. Perheet muuttavat kaupunkeihin ja tilat autioituvat. Jäljelle jäävät vanhukset ja muutama sinnikäs, joista yksi menestyy sopeutumalla muuttuvan maailman vaatimuksiin.

Lauri Leskinen kirjoitti teoksen Kuopion yhteisteatteria ajatellen, ja se näkyykin roolien määrässä. Kyläyhteisö muodostuu kahdeksasta perhekunnasta ja parista yksittäisestä hahmosta sekä joukosta avustajia. Paikallisia perheitä edustavat Kärkkäiset, Mäkelät ja Turpeiset, siirtokarjalaisia Härköset, Kiisket ja Ontroset. Rintamamies Kovalainen avioituu paikallisen tytön Katrin kanssa kuten karjalaismies Kiiski Kärkkäisen Liisan kanssa. Paikkakunnan koulussa opettavat Hintsanen ja Eliisa, kauppaa pyörittävät Turpeiset. Lauri Leskinen lainasi kuopiolaislehdissä olleita uutisia ajankohtaisten asioiden äänitorvena toimivan Holopaisen Sakun repliikkeihin. Kaksinäytöksisen näytelmän kuvaelmien vaihtuessa kuuluu J. K. Paasikiven puheita. Kirjailija on rinnastanut valtiomiehen toivoa antavat yhteiskunnalliset ajatukset
kriittisesti kuvaelmien yhä ankeammaksi käyvien sisältöjen kanssa.

Uudesta luotava maa
Tekstinäyte

Uudesta luotava maa, Holopaisen Saku
Uudesta luotava maa, Holopaisen Saku