Taivaallista

(novellin loppuosa)

Harri katsoo ohitseni jonnekin, hän näkee varmaan hyyvin syvälle. Samassa hän jatkaa kiireesti:
- Mutta ei sinun tarvitse pelätä. Ei yhtään. Pelottaako sinua?
- En tiedä.
- Pelottaa sinua, mutta ei sinun tarvitse pelätä. Ei yhtään! Ei se koske, kun pannan hiekkaa päälle. Sinähän olet kirstussa, etkö olekin?
- Olen niinkin.
- Ja sitten sinusta tulee enkeli.
- Minustako?
- Hyvin pieni pieni enkeli. Ja sinä lennät taivaaseen.
- Jaa tuota, niin kai.
- Lennät sinä! Siellä on kiva olla. Ne antavat sinulle ruokaa. Ja kotikaljaakin ne antavat, jos sinua janottaa.
- Vielä mitä.
- Antaa ne! Ne on kilttejä. Ja jos sinä syöt lautasen tyhjäksi etkä tiputa paidalle, niin sinä kasvat taas suureksi.
- Pyh! Ei taivaassa syödä.
- Syödäänpä!
- Älä kinaa, taivaassa ei syödä!
- Syödään!
- Ei syödä. Minä tiedän, olen lukenut kirjasta.
Harri vaikenee mutta hänen silmänsä kipinöivät. Lopulta hän sanoo kiukku kurkussa:
- No ei siellä sitten kasvetakaan!
Ja nyrkit taskunpohjiin tungettuina äkäinen teologi häviää rantalepikkoon.

Pakinasta Taivaallista, kokoelmasta Onko koira kotona 1960

Takaisin

Taivaallista_alkuosa.mp3
Aapeli - WSOY:n kirjallinen äänilevy 5

Kirjailija ja Harri, äkäinen teologi
Kirjailija ja Harri, äkäinen teologi
kansi Rolf Sandqvist 1960